Ruokaa Japanissa

Kovasti on toivottu kuvia siitä mitä täällä syödään ja tässä niitä nyt tulee. Edellinen postaus paikallisesta ruuasta oli hieman vajaavainen :D

Syömme aina Ikebanan jälkeen illallisen. Tällä kertaa ruuaksi oli tarjolla salaattia, perunasalaattia, munakasrullaa, misokeittoa, riisipallo ja vihreää teetä

Leipomoiden tarjontaa. Jos mieli tekee pizzaa niin kannattaa suunnata leimopoon. Sieltä saa pannupizzaa ja kaikkea muuta hyvää kohtuu hintaan.

.

Sushilla olen käynyt täällä olo aikana ainoastaan kaksi kertaa. Sushi ei ole kovin halpa pikaruoka vaikka hinnat ovatkin Suomen lounashinnoissa. Ja täytyy sanoa että Suomessa on todella hyvää sushia, ei paljon eroa siitä mitä täällä saa paitsi raaka-aineitten niukkuudessa. Täällä riisin päälle saa vaikka mitä vedenelävää ja myös lihaa.

Seminaareissa meillä on ollut aina upeat ruuat ja makeatpalat teen kanssa. Bento on valtavan kokoinen enkä kyennyt yksin syömään sitä kokonaan kummallakaan kertaa. Laatikossa oli lihaa ja kalaa, jotain mereneläviä, riisiä ja paljon pieniä lisäkkeitä. Monet lihoista oli friteerattu ja friteeraus on täällä hyvin yleinen tapa käsitellä liha.

Tämä punainen nuudelilisäke maistui kalalta ja oli hauskan väristä.

Jälkiruuaksi teen kanssa oli japanilaista herkkua. Kuzukiri eli ohutta noodelia, joka on tehty kuzusta. Kuzu taas on Kudzu köynnöksen juuripaakusta tehtyä tärkkelystä. Tuon pallon nimi jäi kysymättä, mutta epäilen että se on samaa kamaa. Molemmat tarjoiltiin tumman sokeriliemen kanssa.

Kuzukiri

Huomaa sininen kukka (joka haluaa hävitä taustaansa)

Kävimme työkavereiden kanssa syömässä possunuudelikeittoa, kuten he asian ilmaisivat eli Tonkatsuramen. Tavintola oli pieni ja sijaitsi ison tien vieressä. Ruuat ostettiin taas automaatista ja ne valmistettiin silmien edessä. Merilevän palanen laitettiin lusikalle, päälle kasattiin nuudeleita ja lopulta nyytti suljettii ja syötiin. Erittäin hyvää :) Jostain syystä kamera ei halunnut tarkentaa, pahoittelut.

Tonkotsuramen

Ja tässä miehen annos :)

Nämä olivat joku lisäherkku possunuudelikeiton kanssa.
En halua edes arvailla mitä sisällä oli, sillä epäilen sen olleen sisäelimiä.

Nabeyaki-udon. Eli nuudeleita lihan tai kasvisten kera.Täällä nuudeliravintolassa olemme käyneet monta kertaa. Tällä kertaa otin nuudeleita ja lisäkkeeksi kakiagen (friteeratun kasvikasan) ja muutaman inarin. Tuo friteerattu kasviskasa tulee laittaa nuudeleiden sekaan ja antaa imeä itseensä lientä.

Kakiage

Nabeyaki-udon

Jälleen kerran illallinen Ikebanan jälkeen. Kyseessä on riisiviinillä maustettua riisiä, kasviksia, munakasta, inkivääriä (tuo vaaleanpunainen) ja merilevää. Ruokaan voi myös lisätä kalaa. Keittona oli tällä kertaa haineväkeittoa eli fukahire. Yllätyin kuinka hyvää tuo haineväkeitto oli. Jälkkäriksi oli kirsikoita!

Japanilaiset syövät  paljon makeita pieniä leivoksia. Matkoilta tuodaan aina tuliaisia ja tässä erään ikebana tunnilla käyvän tuoma tuliainen. Pehmeää taikinaa ja sisällä punaisista pavuista tehtyä tahnaa. Samassa laatikossa oli myös vihreällä teellä täytettyjä leivoksia.

Tässä yksi lounas (liian suuri sellainen). Nuudeleita ja kanaa riisipedillä. Ravintola oli sisustukseltaan kovin "ranskalainen".

Tämä ravintola oli puolestaan "amerikkalinen" burgeri paikka. Ja burkerihan tarkoittaa siis pelkkää pihviä.
Tarjoilijoilla oli päällä lännenvaatteet ja seinillä oli kiinnitettynä kaikkea linnunpöntöistä tynnyreihin. Sain myös kuulla että syön puikoilla paremmin kun osa paikallisista. Minulle oli suuri ihmetys kun työkaverin tyttöystävä ei osannut käyttää puikkoja.

Eli yhteenvetona voisin sanoa että täällä syödään paljon riisiä ja nuudeleita. Niiden kanssa on sitten keksitty jotain lisäkettä.

Yoro-keikoku

Vietin eilen ihanan päivän Yoro-keikoku laaksossa. En olisi ikinä keksinyt tällaista paikkaa ellen olisi saanut vinkkiä kaverilta joka oli siellä jo vieraillut. Laaksoon pääseminen ei nimittäin ollut ihan helppoa.

Yoro-keikokuun kulkee ainoastaan vanha Kominato-line, joka on aivan mahtava vanha juna. Junamatka kesti tunnin, mutta elämyksenä se oli jo hieno. Juna oli aivan kun Henkien kätkemä elokuvasta. Menomatkalla junassa oli vain yksi vaunu. Raitetakin oli vain yhdet. Matkustajat jäivät yksitellen junasta pysäkeillä, jotka olivat vain pieniä laitureita keskellä peltoja. Lopulta matkustin junassa yksin.
Olin katsonut aikataulut valmiiksi Kominato-linen nettisivuilta, mutta Gion asemalta sain myös hyvää opastusta japaniksi. Asemalla osattiin jopa kertoa milloin bussit kulkee Yoro-keikokun asemalta vesiputoukselle ja takaisin. Saman olisi myös ehkä pystynyt selvittämään itse Yoro-keikokussa, sillä asema on pieni ja busseja vain se yksi. Kuski oli mukava ja neuvoi minua parhaansa mukaan.

Perillä vesiputouksella otin kengät pois ja kävelin lähemmäs pienempää yläjuoksulla olevaa putousta. Isomman putouksen ympäristössä oli kalastajia ja nuoria picnikillä. Nautin Goin asemalta ostamani benton lounaaksi samalla kun nautin ihanista maisemista.

Halusin vielä päästä lillumaan kuumaan veteen ja suuntasin opasteiden saattelemana paikalliseen onseniin eli kylpylään. Lähempänä vesiputousta olisi ilmeisesti ollut toinenkin onsen ja laaksossa useita. Matkaa kylpylään oli hieman, mutta nopeasti sen käveli. Ja kokemus oli ehdottomasti sen arvoinen. Harvemmin sitä saa istua alasti ulkona kuumassa altaassa ja katsella alas laaksoon.

Bussin päättäri olisi ollut aivan onsenin vieressä, mutta en tajunnut sitä. Onneksi bussikuski oli mukava ja pysähtyi ottamaan minut kyytiin kesken matkan. Kuski oli ilmeisesti päättänyt että olin jo ollut laaksossa tarpeeksi kauan, vaikka viimeisen bussin lähtöön oli vielä tunti aikaa.

Ja siellä kylvyssä istuessani ajattelin että ensikerralla voisin matkustaa jonnekin, missä ei ole kuumialähteitä ja vesiputouksia.

Kun oikein tihrustaa voi nähdä pienet raiteet joita pitkin juna kulki.

Yoro valleyn maamerkki

Pieni putous
Huomaathan että kuvan ottaja seisoo keskellä vettä

Iso putous

Bento!
Riisi on aseteltu munakasrullan sisään kukan muotoon

Onsen
Sisällä en kehdannut ottaa kuvia

Yoro-keikokun asema

Totoro odotti viereisellä asemalla kyytiin pääsyä

Ja tässä vielä vähän faktoja jos joku haluaa käydä Yoro-keikokussa.
Junamatka Goi-Yorokeikoku 1700 yeniä (lippu voimassa koko päivän ja saa pysähtyä myös muille pysäkeille)
Bussimatka Yorokeikoku- Awamatanotaki 380 yeniä per suunta. Viimeinen bussi takaisin n. klo 16.40.
Onsen 1200 yeniä(?)
Yoro-keikokun viralliset nettisivut
Ja nimi voi olla kirjoitettuna niin monella eri tavalla: Yoro-keikoku, Yorokeikoku, Yōrōkeikoku, 養老渓谷.